Nesla kävi viime viikolla ystäväni Isan kanssa vetolenkillä. Ylämäen vuoksi on vähän kyyryssä tässä kuvassa, mutta oli nauttinut vedosta, jota sai itse säädellä koko ajan. P.S. Huomatkaa hieno takapotku. 🙂

Hajuilmaisua kokeilin aamulla ja se ei silloin oikein edistynyt. Kun purkki on kädessä, niin ilmaisu sujuu. Mutta kun laitan hajupurkin maahan tai lähelle maata, niin Nesla koskee purkkia ja menee itse maahan. Sen sijaan sen tulisi tarjota koskemista ja sen jälkeen oikean tassun nostoa. Vasta kun kosketus + tassun nosto sujuu maassa olevalla purkilla, niin otan mukaan toisen purkin. Teen tänään illalla vielä muutaman kymmenen sarjan ja yritän saada aikaan mahdollisimman monta onnistunutta ilmaisua. Ja sitten nukutaan yön yli…