Haluan käyttää jalostukseen terveitä, mukavan luonteen ja terveen rakenteen omaavia koiria. Pidän myös rodun alkuperäisen käyttötarkoituksen mielessä. Kasvatustyössä täytyy tehdä myös kompromisseja, koska ilman kompromisseja kasvatus ei voi edetä. Samanlaisen umpikujan luo myös luopuminen tavoitteistaan ja rotumääritelmästä. Kriteerini yhdistelmille on aina se, ottaisinko itse juuri tästä yhdistelmästä pennun. Jokaisen pentueen kohdalla haluan pystyä myös vastaamaan kysymykseen, miksi juuri tämä yhdistelmä. Tämä periaate koskee myös omia, kotona asuvia, jalostuskoiriani. Yritän nähdä omienkin koirien puutteet, vaikka esimerkiksi Nesla onkin minusta ”maailman kultaisin otus”. Kasvatusajatuksistani voi lukea lisää kohdasta Kasvatustyöstä.

Kuulun seuraaviin yhdistyksiin:

Lappalaiskoirat ry

Varsinais-Suomen Lappalaiskoirat,
Lappalaiskoirat ry:n alajaosto

Porokoirakerho ry

Suomen Kennelliitto

 

 

 

 

——

I want to use dogs with comfortable personality and healthy anatomy for breeding. I also try to keep the original, intended purpose of the breed in my mind. When breeding one has to compromise in order to proceed with it at all. But same kind of deadlock will be in front of you if breeder totally abandons his goals and breed standards. My one criterion to a combination will always be if I would take a puppy from this combination for myself. For each litter, I should like to be able to answer the question of why exactly this combination. This principle also applies to my own breeding dogs, living at home. For example, even though Nesla in my opinion is “the dog of my life,” I’m also trying to see its, and my other dogs’, deficiencies. You can read more on this under Ideas on breeding.