[blockquote]Käyttötarkoitus: Porojen paimennukseen käytettävä koira. Käyttäytyminen/luonne: Oppivainen, rauhallinen, ystävällinen, tarmokas ja palveluhaluinen.[/blockquote]

Yksinkertaistettuna voisi todeta, että tämä ote rotumääritelmästä sisältää kaiken tarpeellisen myös terveyteen ja ulkomuotoon liittyen. Ulkomuotoon kuuluu yhtenä perustekijänä rakennetyyppi, joka perustuu koiran liikuntaan. Lapinporokoiran luonnollisin liikuntatapa on ravaaminen, joten niillä tulisi olla hyvä ravaajan rakenne. Koiran rakenne – ei luuston vahvuus tai turkin väri – ja luonne määrää sen pystyisikö koira suoriutumaan sille alun perin tarkoitetusta tehtävästä. Oikea-asentoiset korvat ja tummat silmät ovat sitten niin sanottuja pisteitä i:n päälle – ja joskus i saa pisteensä vasta sukupolvien päästä.

Jalostukseen käytettävä koira ei saa olla arka, aggressiivinen ihmisille tai huono stressinsietokyvyltään. Koirien käyttäytymisen asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä luonteen periytymisen mekanismeista, mutta taipumusta pelokkuuteen pidetään hyvin vahvasti periytyvänä ominaisuutena kaikilla roduilla. Ts. arkuuden ja rohkeuden vaihtelu on voimakkaasti perinnöllistä. Lapinporokoirat saavat olla pidättyväisiä vieraita kohtaan, mutta se ei ole sama asia kuin arkuus. Pidättyväinen koira ei hakeudu heti vieraiden ihmisten seuraan, mutta sen tulisi olla siitä huolimatta luoksepäästävä. Olen myös sitä mieltä, että koira joka ei lisäänny luonnollisesti ei ole jalostuskoira.

Ihanteellinen lapinporokoira on mielestäni arkeen sopiva eli ympäristöönsä luontevasti suhtautuva jokapaikan koira. Jokapaikan koirana lapinporokoirat ovat paimentamisen ohella muun muassa vahtineet pihapiiriään ja tappaneet pieniä jyrsijötä. Näen lapinporokoiran parhaimmillaan avoimena ja ystävällisenä koirana, joka toimii kaikissa tilanteissa koiramaisen järkevästi.

Yksittäisten kasvattajien tekemät ratkaisut jalostusvalinnoissa joko tervehdyttävät tai tuhoavat koko populaatiota. Jos jalostusvalinnoissa painotetaan ainoastaan jotain tiettyä ominaisuutta ennemmin kuin monimuotoisuutta, pian geenipoolissa ei ole riittävästi vaihtelua rodun säilymiseksi elinvoimaisena ja samalla koko rotuun voi myös vahingossa vakiintua arkielämässä hankalia käyttäytymisominaisuuksia. Geenipooli pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman laajana etsimällä potentiaalisia jalostuskoiria, vaikka ne olisivatkin ”kotikoiria” tai jopa jollain tavalla ”viallisia.” Esimerkiksi prca-PRA -geenitestin perusteella pystytään sekä jättämään sairaat, C-tyypin, yksilöt jalostuksen ulkopuolelle, että yhdistämään kantajia, B-tyyppisiä, terveisiin, A-tyyppisiin, koiriin.

Kasvatustyössä tavoitteenani on siis toteuttaa yhdistelmiä, joilla voin jatkaa kasvatustyötä. Kasvattaminen on mielestäni pitkäjänteistä toimintaa, johon kuuluu valitettavasti myös pettymyksiä. Avoimuus onkin tärkeä osa kasvatustyötä, etenkin jos aikoo myös ”vaikeuksien kautta voittoon.”

 

Neljä toivetta kasvattieni omistajille

Ensisijainen toiveeni on, että jokainen kasvattini saa rakastavan kodin. Jokainen koira tarvitsee laadukasta ruokaa, sen on saatava ikäkaudelleen sopivaa liikuntaa ja virikkeitä, unohtamatta rutiineja, lepoa ja yhdessäoloa. Suosittelen lukemaan Jirka Vierimaan artikkelin Tiesitkö tätä koirista ja ihmisistä?

Mielestäni kasvatus edellyttää muun muassa jälkeläisseurantaa, joten toinen toiveeni onkin, että kasvattini vietäisiin virallisiin terveystarkastuksiin. Myös sellaiset koirat, joita ei käytetä jalostukseen, olisi hyvä tutkia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että osa perinnöllisistä silmäsairauksista ilmenee vasta myöhemmällä iällä. Huolehdin jalostuskoirieni jalostuskäytön aiheuttamista kuluista, kuten terveystarkastuksista.

Minulle yhtä arvokkaita ovat kaikki kasvattini omistajineen. Yhtä lailla ne, jotka harrastavat jotain lajia kuin ne, jotka hankkivat itselleen lenkkikaverin. Olen siis kiinnostunut siitä mitä kasvateilleni kuuluu. Yhteydenpidon tarkoituksena ei ole häiritä puolin eikä toisin kenenkään perhe-elämää, ainoastaan selvittää kasvatustyön kannalta minkälaiseksi koira on aikuisena kehittynyt eri ominaisuuksiensa osalta.

Kolmanneksi toivon, että mahdollisista luonteen ongelmista tai sairauksista ilmoitettaisiin minulle. Samoin jos koirasta jostain syystä halutaan luopua, se aiotaan sterilisoida tai kastroida, lopettaa, tai se on kuollut.

Myyn pennut ensisijaisesti ihmisen parhaiksi ystäviksi aktiivisiin koteihin. Jos olet kiinnostunut käymään koiraystäväsi kanssa näyttelyissä tai harrastuksissa, niin voin tarjota ”lupaavimman” pennun jalostusoikeudella/sijoitussopimuksella, koska omaa koiramäärää kotona ei ole tarkoitus kasvattaa. Liikaa en voi korostaa sitä, että pidän tärkeimpänä asiana pennun sosiaalistamista ja koiran fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Jos kasvattini menestyvät näyttelyissä tai kokeissa, olen siitä tietenkin erittäin iloinen ja kiitollinen aktiivisille omistajille, jotka ovat tuoneet kasvattini esiin, mutta kaikki pennut – jalostusoikeudellakin – lähtevät meiltä “vain lemmikeiksi.”

Tunnen rodun ja pentujen suvun hyvät ja huonot ominaisuudet. Olen valmis auttamaan mahdollisissa ongelmissa. Jo ennen pennun hankkimista suosittelen lukemaan Tuire Kaimion kirja Pennun kasvatus ja Koirien käyttäytyminen, Tommy Wirénin kirjan Onnistu koirasi koulutuksessa. Ruokin koirani luonnollisella ruoalla ja  minulta saa apua luonnollisen ruokavalion suunnittelussa.

Koiran on tunnettava itsensä hyväksytyksi sen ulkonäöstä, jalostuskelpoisuudesta tai iästä riippumatta. Paras tapa saada juuri itselleen sopiva yksilö, on ottaa pentu sellaisista vanhemmista, jotka ovat tyypiltään sellaisia koiria kuin itsellesi haluat. Vanhempien valinnan jälkeen kannattaa valita pentu, joka (esimerkiksi pentutestin perusteella) vastaa parhaiten toiveitasi ja tarpeitasi. Kasvattajan, pentueen ja pennun valinnan jälkeen kannattaa muistaa, että lapinporokoira on omille ihmisilleen uskollinen. Toivon samaa kiintymystä myös kasvattiani kohtaan.

 

——

“Purpose: dog used for reindeer herding. Behaviour / temperament: docile, calm, friendly, energetic and inquisitive.”

The above, simplified, statement from the breed definition could be said to contain everything related to Lapponian herder’s health and appearance. The dog’s movement type dictates it’s structure, which is the basis of the external form. The most natural gait of a Lapponian herder is trotting, so their body structure should be that of a good trotter’s. This structure – not bone strength or fur color – and character dictate whether the dog can perform its original function. Properly aligned ears and dark eyes are icing on the cake and in some cases these are reached only after several generations.

A dog used for breeding can not be timid, aggressive to people or of low stress resistance. Canine behavior experts do not agree on how the character is inherited, but the consensus is, however, that the tendency to fearfulness is very strongly inherited in all breeds. Lapponian herders may be slighly reserved towards strangers, but this is not the same as timidity. When restrained the dog does not immediately seek out people and guests, but it should nevertheless be accessible. Herding drive and some interest towards game are desired qualities. I also think that a dog that does not reproduce naturally is not for breeding.

Ideally a Lapponian herder is suitable for everyday life, and is an easy going companion in diverse environments, be it nature or city. I see a Lapponian herder as an open and friendly dog that works in all situations sensibly.

Decisions of individual breeders breeding choices, may either heal or destroy the entire population. If you only focus on refining the selection of any specific property, rather than diversity, the gene pool will soon start to lack enough variation for the breed to survive. Gene pool should be tried to be kept as wide as possible by finding potential breeder dogs, even if they are “home dogs” or even in some way “defective.” For example, using PRCA-PRA-specific test you can leave C-type, sick dogs, outside of breeding and combine carriers, B-type dogs, with the A-type, healthy, dogs.

In breeding I try to get a combination with which I can continue breeding forward. I think that breeding is a long term operation, including, unfortunately, disappointments. Transparency is an important part of the breeding, especially if you intend to follow “the hard way” to victory.

I would like to collaborate with other breeders, because any kind of information regarding the dogs’ health, temperament, etc. should be used constructively. I appreciate the views of other breeders, even if they differ from my views. So I think it is important to listen to other breeders (all of them, not only the ones focused on Lapponian herders), listen to the owners of Lapponian herders, to make observations, and stand behind the choices you have made concerning the breeding process.

My foremost wish is that each puppy will have a loving home. Every dog needs quality food, and must get the appropriate physical activity and stimulation for its age, but not forgetting the routines, rest and time together.

I think that breeding requires proper following up of the litter, so my second wish is that the dogs would be taken to the official health checks. Even the ones not used for breeding should be investigated. Note, however, that some of the inheritable eye diseases occur only later in life. I take care of the breeding related costs of my co-owned / breeding right dogs, such as health assessments.

For me, dogs from my kennel, as well as their owners, are equal, including those who might exercise for competitions and those who are just running buddies. So I am interested in what is going on with dogs from my breed. This communication is not intended to interfere with anyone’s family life, only to find out what the dogs have developed into as an adult, to further help with the breeding.

Third, I hope that any problems or illnesses would be notified to me. Also, if the owner wants to give up the dog for some reason, or if it will be sterilized or castrated or it dies. With co-owned / breeding right dog, however, one has to keep in touch more often.

So I do not require prospective owners to take up a competitive hobby, because the puppies will be sold primarily as the man’s best friends (into active homes). If you are interested in a dog with which you can visit dog shows or take part in competitions, I can provide the “most promising” puppy with breeding rights / investment agreement, because the number of dogs at home is not meant to grow. I can not emphasize too much that most important thing for a puppy is proper socialization and taking care of its physical and mental well being. If dogs are successful in dog shows or competitions, I am obviously very happy and grateful for active owners who have brought them out, but all the puppies – even the ones with breeding rights – go from me, as “just pets.”

I know the Lapponian herder breed, and the good and bad features of the families of the possible puppies. I am ready to help with any problems that might arise. I recommend training dogs with operant conditioning. I feed my dog with all natural raw food and can help you in providing a puppy with a natural diet.

The dog has to feel itself accepted, regardless of its appearance, breedability, fitness or age. The best way to get a suitable individual, is to get a puppy from parents that are of the type of dogs that you would want for yourself. After selecting the parents you should choose a puppy, which (for example, on the basis of a puppy test) corresponds most closely to your wishes and your needs. Finally, after breeder, litter, and puppy selection, it is worth remembering that the Lapponian herder is loyal to the people it is with. I hope the same affection will be given to it.