Hajukoirakoulutuksen yhteenveto
Hajukoirakoulutuksen vaiheet
- Erottelukeppi
- Kosketuskeppi ja MannersMinder
- Ilmaisu
- Vihje (eli haju)
- Erottelu (ja häiriöhajut)
- Yleistäminen
- Etäisyydet
- Etsintä
Ensimmäinen lähijakso
Kahden ensimmäisen päivän aikana tutustuimme Winnovan tiloihin, moodle -verkko-oppimisalustaan ja koulutusvälineisiin: MannersMinder® -palkkausautomaatti, vaaputin, kosketuskeppi, erottelukeppi, naksutin, hajuerottelupurkit, hyrrä jne. Loput lähijakson päivistä käytimme osallistumalla Trainer’s Choice:n tiloissa “kanakurssille” eli operantin ehdollistamisen workshop I:een. Kanat kehittävät kouluttajan mekaanisia taitoja, kuten naksun ajoitusta, palkitsemistapaa ja -nopeutta sekä eläimen lukutaitoa. Opetimme kanoille värierottelun ja ensimmäisen etäjakson aikana opetimme saman tempun erottelukepin avulla koiralle. Tämän lisäksi täytyi miettiä harjoitushaju ja ilmaisutapa. Lisäksi Neslan etätehtäviin kuului paikallaolo matolla. Neslasta oli vaikeaa maata paikallaan häiriössä, joten tätä meidän oli treenattava.
Hajukoirakoulutuksen ensimmäinen etätehtävä oli siis värierottelu eli sama homma, joka tehtiin Trainer’s Choice:n kanakurssilla kanojen kanssa. Neslalle oli opetettu värierottelu jo aikaisemmin, joten “temppu” oli tuttu, mutta kohteena oli nyt uusi erottelukeppi ja uusi väri.
Tehtävänä oli saada Nesla koskettamaan erottelukepin keltaista päätä, joka oli ns. kuuma kohde. Keltaista päätä tuli koskettaa kuonolla. Kun Nesla kosketti keltaista päätä, sanoin “jes” ja annoin herkun. Jos Nesla kosketti mustaa päätä, käänsin keltaisen pään piiloon eli mustan pään tökkimisestä ei saanut palkkaa. Kun Nesla luopui mustan koskemisesta, keltainen tuli esiin. Jos ja kun Nesla kosketti keltaista kohdetta, niin “jes” ja palkka. Kun tämä sujui, “kepittelimme” eri huoneissa ja erottelukeppi oli eri asennoissa ja eri korkeuksilla jne. Erottelukeppi toistoja 249.
Toinen lähijakso
Toisen lähijakson ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä värierotteluharjoitus, mutta palkkasimme koiran MannersMinderilla. Toistoja 50.
Seuraava tehtävä oli koiran itsenäinen kohdetyöskentely MannersMinderia apuna käyttäen. Kaukosäätimen ansiosta oli mahdollista itse mennä tilasta pois ja koira jäi työskentelemään harjoitustilaan yksin. Koiran tuli käydä koskettamassa kosketuskeppiä, joka oli vaaputtimessa. Koirien itsenäinen työskentely voi olla yllättävän haastavaa, koska niitä palkataan aina omistajaan kohdistuvasta käytöksestä. Ensin olin lasisoven takana, näköyhteys koiralla minuun, ja Neslalla ei ollut silloin mitään ongelmia vaaputtimen kanssa. Kun menin “katsomoon,” Nesla etsi katseellaan minua “katsomosta.” Kun se näki minut siellä, heilutti häntää hyvin iloisesti, meni kosketuskepille ja sai palkan. Menin kokonaan piiloon “katsomon” nurkkaan ja Nesla jatkoi kyllä työskentelyä, mutta häntä ei enää heilunut. 🙂 Toistoja 22.
Toisen lähijakson teema oli ilmaisu (käytös) ja haju. Ilmaisuksi suositeltiin valitsemaan sellainen käytös, joka on turvallinen, järkevä, tarkoitukseen sopiva ja käyttökelpoinen. Mielellään sellainen ilmaisu, joka ei esiinny muissa tilanteissa. Esimerkiksi bordercolliet menevät mielellään maahan tilanteessa kuin tilanteessa, joten tulisi vältellä ärsykkeitä, jotka tietyt häiriöt laukaisevat. Jos kuitenkin haluaa valita sellaiselle koiralle maahanmenon ilmaisuksi, kannattaa valita esimerkiksi maahanmeno tassut ristissä. Ominaiskäytöksiä, esimerkiksi raapiminen ja haukkuminen, on myös vaikea kontrolloida. (Vrt. kanojen nokkiminen.) Ominaiskäytöksen ollessa voimakkaampi kuin hajun ilmaisu valeilmaisuja on vaikea välttää, varsinkin jos käytös on itsessään palkitsevaa.
Valitsin ensimmäiselle harjoitushajulle, japan senca -teelle, oikean etutassun nostamisen koiran seisoessa. Halusin valita ilmaisun, jota koirani ei tee juuri mistään ärsykkeistä ja joka ei ole entuudestaan liian yleistynyt tai ominaiskäytös. Ilmaisun tuli olla myös sopiva hajun suhteen. Esimerkiksi vesiruumiskoiralle ei kannata opettaa oikean etutassun nostamista ilmaisuksi, koska se työskentelee veneessä, jne. Eli oikean etutassun nostaminen oli silloin minusta sopiva ilmaisu Neslalle hajuun (tee) nähden. Itse asiassa Neslan ilmaisu oli yhdistelmäkäytös, jossa peruskäytös oli seisominen ja oikean etutassun liikautus / nosto reaktio.
Sain tassun nostamisen esiin Neslan seisoessa sanomalla “tassu.” Nesla alkoi hyvin nopeasti tehdä tätä reaktiota, josta sai palkkion. Seuraavaksi otin mukaan hajun. Ideana on, että haju “käskee” tehdä käyttäytymisen. Jos nesla teki ilmaisun (nosti oikeaa etutassua seisoessaan) ilman hajun ottamista, palkkaa ei tullut. Eli haju (koskettaa kuonolla hajupurkkia) + tassun nosto ja vasta sitten naksautus ja palkka. Näin poimittiin tähän käytökseen tähtääviä reaktioita. Alussa nopeakin kosketus purkkiin ja pieni tassun nosto hyväksyttiin. Toistoja 21.
Kokeilimme ilmaisua labrassa eli laitoimme yhden purkin hyrrään, toistoja 16, ja ilmaisua yhdellä purkilla labrassa ilman hyrrää, toistoja 37.
Koulutus on mekaaninen taito, ja olin usein myöhässä palkkaamisen suhteen ja kehon hallinta (Nesla seuraa käsien, silmien ja kehon liikkeitä erinomaisesti) oli myös hakusessa. Oman kehon hallinta ja palkkion suunta ovat tärkeitä seikkoja, joiden käytössä kurssin aikana ehkä vähän harjaannuin. Seuraavan etäjakson aikana tehtäväksi tuli hajuerottelu yhdellä hajulla (tee ja tyhjä purkki) ja ilmaisun viimeistely.
Bonustehtävänä oli harjoitella etsintätekniikkaa. Aloitin koiran lempilelulla ja piilotin sitä. Ensin etäisyys oli lyhyt ja vein lelun piiloon, joka oli “näköesteen” takana. Koiraa ei autettu eikä annettu mitään vihjeitä. Aluksi näytin Neslalle esineen, joka vietiin piiloon, mutta myöhemmin se ei ollut enää tarpeen. Tätä olen Neslalle tehnyt pennusta asti, silloin tällöin, joten etsintä ei ollut uusi juttu.
Ilmaisun harjoittelua jatkoin kotona. Tässä vaiheessa tuli ensimmäinen “ongelma.” Kun purkki oli kädessä, ilmaisu sujui. Mutta kun laitoin hajupurkin maahan tai lähelle maata, Nesla koski purkkia ja meni itse maahan. Sen sijaan sen olisi tullut tarjota koskemista ja sen jälkeen oikean tassun nostoa. Vasta kun kosketus + tassun nosto sujui maassa olevalla purkilla, otin mukaan toisen purkin. Nesla kokeili, maahan menon lisäksi, huitoa tassulla ilman hajun ottamista ja jouduin alussa sanomaan vihjeen “tassu.” Mutta hyvin nopeasti ilmaisu alkoikin sujuikin ilman “tassu”-vihjettä ja pois jäi myös maahan meno. Ilmaisu, toistoja 230.
Tämän jälkeen päästiin itse asiaan eli erotteluun. Ensin tyhjä purkki + hajupurkki. Tyhjä purkki haisee koiran nenään erilaiselta kuin se hajupurkki eli siinä mielessä voidaan puhua hajuerottelusta, vaikka häiriöhajua ei vielä olekaan.
Ensimmäinen ongelma oli ilmaisu minua kohti. Istuin hajupurkkien edessä herkkujen kanssa, joten koira oli valmis ohittamaan purkin päästäkseen tekemään ilmaisun minua kohti. Myös herkut häiritsivät. Muutin tätä asetelmaa siten, että olin koiran takana. Neslan oli siis pakko tehdä ilmaisu minusta poispäin. Tuolla menetelmällä sujui jo paremmin, mutta koira kokeili sitä, että tulee minua kohti tekemään ilmaisua. Ongelma ratkesi kun toistoja tuli lisää. Tässä vaiheessa tuli ensimmäisen kerran esille, että valitsemani ilmaisu ei ehkä ollut paras mahdollinen. Jos seisoin suoraan koiran takana, en nähnyt sen etutassuja, eli ilmaiseeko vai ei.
Toinen ongelma alussa oli myös seuraava käyttäytymisketju: tyhjän purkin haistelu -> ilmaisu -> hajupurkin haistelu -> ilmaisu -> palkka tai hajupurkin haistelu -> ilmaisu ja koira alkaa kääntymään saman tien tyhjälle purkille tehdäkseen sielläkin ilmaisun. Tämäkin korjaantui kun toistoja tuli lisää.
Kolmas ongelma oli negatiivisen rankaisun käyttö. Kun Nesla ilmaisi väärän purkin, olisi pitänyt ehtiä nopeasti poistaa oikea purkki (kerran saa tehdä väärin), mutta kun koiran kuono ehti jo kääntyä oikeaa purkkia kohti (kohdisti siis toimintaa oikeaa purkkia kohti) ja oikea purkki silloin poistettiin, niin ajoitus oli jo pielessä.
Erottelu sujui tässä vaiheessa hyvin, jos purkit olivat vierekkäin. Silloin Nesla haisteli molempia ja valitsi useimmiten oikean, mutta jos niiden välissä oli tyhjää, niin valitsi jo telineelle tullessaan jomman kumman. Useimmiten meni siltikin oikein, mutta väärän ilmaisun jälkeen (kun käytin negatiivista rankaisua eli poistin kohdepurkin) ei ollut enää kauhean innokas lähtemään oikealle purkille ja nosti tassuakin (=ilmaisu) laiskasti.
Mielestäni negatiivisen rankaisun käyttö on äärimmäisen vaikeaa, jos purkit eivät ole käsissä ja silloinkin sen käyttö voi hämmentää koiraa. (Kanakurssilla avustaja poisti ja palautti oikean värin ja ohjaaja keskittyi palkkaamiseen.) Täten päätin kokeilla jotain muuta negatiivisen rankaisun sijaan. Laitoin telineeseen useamman tyhjän purkin ja telineen päähän kohdehajun. Ajatus tässä oli se, että kun purkkeja on enemmän kuin kaksi, Nesla ei voi arpoa. Väärän ilmaisun kohdalla käyttäisin negatiivisen rankaisun sijasta sammuttamista = minä en tee mitään jos Nesla ilmaisee väärän purkin.
Nesla nuuski hienosti kaikki purkit läpi ja ilmaisi hienosti telineen päässä olevan kohdehajun. Laitoin telineen joka kerta eri asentoon (pystyyn, vaakaan, vinottain jne.) Ja hyvin meni. Kolmannella kerralla vaihdoin hajun telineen päästä tyhjien purkkien keskelle. Nesla teki ilmaisun telineen toisessa päässä tyhjällä purkilla. En reagoinut tähän ja nesla meni telineen toiseen päähän ja ilmaisi siellä tyhjän. Nesla ehti näiden kahden sarjan (2 x 6) aikana liittää kohdepurkin sijainnin telineen päähän eli tätä harjoitusta ei kannattanut enää toistaa. Sarjassamme: “Älä tee näin!”
Seuraavalla kerralla tein niin, että annoin Neslan haistaa kädestä kohdepurkkia ja ilmaista sen. Nesla jäi odottamaan paikalleen (odotti pienen maton päällä lupaa aloittaa) ja vein purkin telineeseen, jossa oli vain yksi tyhjä purkki. Palkkasin Neslan kohdepurkin suunnasta. En käyttänyt negatiivista rankaisua, jos ilmaisi väärän. Sammuttaminen toimi hyvin! Erottelu (tyhjä ja tee = kohdehaju) + ilmaisu, toistoja 328.
Kolmas lähijakso
Valitettavasti en päässyt toukoflunssan takia mukaan kolmannelle lähijaksolle. 🙁 Harmitti, mutta tein kotona sekä erottelua häiriöhajun kanssa että etsintää.
Neslan esimmäiseksi häiriöhajuksi otin kanin heinät. Neslalla oli siis kolme purkkia (tyhjä, heinät ja tee = kohdehaju). Aluksi kaikilla treenisessiolla kani vei voiton ja saatiin hyvin virheitä aikaiseksi. 😉 Kun otin purkit pois telineestä, Neslalle välähti, että teen ilmaisullahan se palkka tulee.
Tästä myös opin sen, että meidän telineessä (jossa purkkien kolot lähellä toisiaan) purkkeja ei kannata pitää viereisissä koloissa, koska haju leviää purkista sen verran, että sitä on myös vierekkäisen purkin päällä. Toinen seikka johon oli kiinnitettävä huomiota oli purkkien siirtely siten ettei häiriöpurkki kontaminoidu, ts. ettei kohdehajusta tartu siihen hajua, kun siirtelen purkkeja. Tämä on hyvä tiedostaa, jos koira alkaa merkata väärää purkkia.
Toisena häiriöhajuna oli juusto ja kolmantena Muskan karvat. Ongelmia toi – taas – negatiivisen rankaisun (p-) käyttö. Jos käytin negatiivista rankaisua, lopulta Nesla ei enää erotellut eikä ilmaissut mitään. Nopeiten pääsin etenemään pelkällä positiivisella vahvistamisella (r+). Myöhemmin tajusin, että tässä vaiheessa Neslan reaktio johtui todennäköisesti siitä, että rankaisin sitä itse asiassa ihan toivotusta toiminnasta. Nesla saattoi haistellessa vähän koukistaa tassua tai ihan vähän (1 cm) nostaa sitä. Tommy kutsui tätä “herkäksi liipaisinsormeksi” eli kyseessä ei ollut ilmaisu. Minä taas katsoin sen ilmaisuksi ja rankaisin. Tässä on yksi syy sille miksi ilmaisun tulisi olla ON/OFF-tyyppinen käytös, jota ei voi tehdä puoliksi. Esim. istu ja maahan ovat sellaisia. Ja istu / maahan -ilmaisun näkee, vaikka seisoisi koiran takana. Erottelu (tyhjä, häiriöhaju ja tee = kohdehaju) + ilmaisu, toistoja 317.
Kokeilin erottelun lisäksi myös etsintää. Laitoin Neslan eri huoneeseen, siten että se ei nähnyt minne purkin vein. Aloitin ensin yhdellä purkilla eli Neslan tarvitsi etsiä vain teetä. Hajupurkki oli piilossa päiväpeiton kulman alla. Toisessa sessiossa purkki ei ollut piilossa vaan tason päällä. Viimeisessä sessiossa otin mukaan tyhjän purkin. Laitoin kohdehajun (tee) punaiseen kenkään ja tyhjän mustaan kenkään. (Ainakin mustissa kengissä saattoi olla vähän lisää häiriöhajuja. 😉 ) Kun kengät olivat rivissä ongelmia etsinnän, erottelun ja ilmaisun suhteen ei ollut. Kun laitoin purkit kenkiin, jotka olivat eteisessä sikinsokin, Nesla ei vielä ymmärtänyt ideaa. Jatkoin myöhemmin kahdella purkilla vaihtelemalla purkkien etäisyyttä ja koiran lähetysmatkaa. Sujui ihan hyvin.
Neljäs lähijakso
Harjoittelin keston lisäämistä ilmaisuun (= Nesla seisoi ja nosti oikeaa etutassua). Ilmaisu oli tähän asti ollut aika lyhyt kestoltaan. Kestoa lähdettiin kasvattamaan siten, että laitoin kohdepurkin (haju) maahan ja kädet selän taakse. Toisessa naksu ja toisessa herkku. Kun Nesla teki ilmaisun – nosti oikeaa etutassua – niin naksautin. Odotin, että nostaa tassun uudelleen ja vasta sitten käsi toi herkun. Seuraavassa vaiheessa sai herkun kun tassu oli ylhäällä, mutta jos tassu ei ollut ylhäällä, ei tullut herkkuakaan. Toistoja 73.
Seuraavaksi kokeilin miten erottelu sujuu labrassa purkkitelineessä. Labra oli Neslalle uusi tila, mutta erottelussa ei ollut ongelmia. Toistoja 48. Seuraava vaihe oli erottelu labrassa siten, että purkit olivat eri seinillä, ilman telinettä. Toistoja 9 ja siinäkään ei ollut ongelmia, joten vietiin purkit ulos. Toistoja 21.
Viimeisessä harjoituksessa Nesla teki etsintää labrassa. Labran lattialla oli kaksi samanlaista vilttiä. Ensin purkki oli näkyvillä viltin päällä, mutta kahdessa seuraavassa sessioissa purkki oli viltin sisällä. Kolmas sessio oli vaikein, mutta meni hyvin. Nesla meni ensin haistelemaan peittoa, jonka sisällä haju oli ollut edellisessä sessiossa. Haisteli tosi tarkkaan, mutta ei tehnyt ilmaisua. Kun oli aikansa haistellut, meni toisen viltin luokse (jonka sisällä haju oli), haisteli hetken ja ilmaisi siellä hajun. 🙂 Toistoja 11.
Kaikkien osa-alueiden toistot yhteensä 1432.
Todellisuudessa toistoja on hiukan enemmän, koska harjoittelimme myös lähijaksolla iltaisin päivän teemaa muutamia toistoja, mutta niistä en tehnyt vahvistetaulukkoa. Toistojen määrä kuulostaa suurelta, mutta jos treenaa kolme kertaa päivässä ja jokaisessa treenikerrassa on kolme sessiota ja kuusi toistoa (3 x 6), se on jo 54 toistoa yhdelle päivälle. 🙂