Nesla on hyvin väsynyt. 😀

Tultiin tänään kotiin Hajukoirakoulutuksen toiselta lähijaksolta. Ensimmäisellä etäjaksolla harjoittelimme (kuten kanojenkin kanssa) värierottelua ja toisen lähijakson  ensimmäisenä tehtävänä olikin tehdä värierotteluharjoitus, mutta palkkasimme koiran MannersMinderilla.

Seuraava tehtävä oli koiran itsenäinen kohdetyöskentely MannersMinderia apuna käyttäen. Kaukosäätimen ansiosta oli mahdollista itse mennä tilasta pois ja koira jäi työskentelemään harjoitustilaan yksin. Koiran tuli käydä koskettamassa kosketuskeppiä, joka oli vaaputtimessa. Koirien itsenäinen työskentely voi olla yllättävän haastavaa, koska niitä palkataan aina omistajaan kohdistuvasta käytöksestä.  Ensin olin lasisoven takana, näköyhteys koiralla minuun, ja Neslalla ei ollut silloin mitään ongelmia vaaputtimen kanssa. Kun menin “katsomoon”, niin Nesla etsi katseellaan minua “katsomosta”. Kun se näki minut siellä, niin heilutti häntää hyvin iloisesti, meni kosketuskepille ja sai palkan. Menin kokonaan piiloon “katsomon” nurkkaan ja Nesla jatkoi kyllä työskentelyä, mutta häntä ei enää heilunut. “Pikkukoira” oli hyvin vakavana. 🙂

Toisen lähijakson teema oli ilmaisu (käytös)  ja haju. Ilmaisuksi suositeltiin valitsemaan sellainen käytös, joka on turvallinen, järkevä, tarkoitukseen sopiva ja käyttökelpoinen. Mielellään sellainen ilmaisu, joka ei esiinny muissa tilanteissa. Esimerkiksi bordercolliet menevät mielellään maahan tilanteessa kuin tilanteessa, joten tulisi vältellä ärsykkeitä, jotka tietyt häiriöt laukaisevat. Jos kuitenkin haluaa valita sellaiselle koiralle maahanmenon ilmaisuksi, kannattaa valita esimerkiksi maahanmeno tassut ristissä. Ominaiskäytöksiä, esimerkiksi raapiminen ja haukkuminen, on myös vaikea kontrolloida. (Vrt. kanojen nokkiminen). Ominaiskäytöksen ollessa voimakkaampi kuin hajun ilmaisu valeilmaisuja on vaikea välttää, varsinkin jos käytös on itsessään palkitsevaa.

Sain tassun nostamisen esiin Neslan seisoessa sanomalla “tassu”. Nesla alkoi hyvin nopeasti tehdä tätä reaktiota, josta sai palkkion. Seuraavaksi otin mukaan hajun. Ideana on, että haju “käskee” tehdä käyttäytymisen. Jos Nesla tekee ilmaisun (nostaa oikeaa etutassua seisoessaan) ilman hajun ottamista, palkkaa ei tule. Eli haju (koskettaa kuonolla hajupurkkia) + tassun nosto ja vasta sitten naksautus ja palkka. Näin poimitaan tähän käytökseen tähtääviä reaktioita. Alussa nopeakin kosketus purkkiin ja pieni tassun nosto sen jälkeen hyväksytään. Koulutus on mekaaninen taito, missä olen ollut usein myöhässä palkkaamisen suhteen ja kehon hallinta (Nesla seuraa käsien, silmien ja kehon liikkeitä erinomaisesti) on ollut hakusessa…Oman kehon hallinta ja palkkion suunta ovat tärkeitä seikkoja, joiden käytössä alan pikkuhiljaa harjaantumaan. Ja “pessimisti ei pety”. 😉

Seuraavan etäjakson aikana treenaamme hajuerottelua yhdellä hajulla (tee ja tyhjä purkki) ja viimeistelemme ilmaisua.

Bonustehtävänä on harjoitella etsintätekniikkaa. Voimme aloittaa koiran lempilelulla ja piilottaa sitä. Ensin etäisyys on lyhyt, ohjaaja tai avustaja vie lelun piiloon, joka on “näköesteen” takana. Koiraa ei auteta eikä anneta mitään vihjeitä. Aluksi voi näyttää koiralle esineen, joka viedään piiloon, mutta myöhemmin se ei ole tarpeen. Tätä olen Neslalle tehnyt pennusta asti, silloin tällöin.