Tuire Kaimio kävi luennoimassa aiheesta Koirien ja hevosten lajityypillisen käyttäytymisen huomioiminen koulutuksessa. Luennon järjesti Turun Murre, ja yritin tähän postaukseen koota tärkeimmät kohdat luennolta. Hevosten omistajille oli tarjolla paljon esimerkkejä, kuten Ihminen satulan paikalle -harjoituksesta ja Liikkeen lisääminen ylämäkeen (->oikea kokoaminen). Koska en ole ns. hevosihminen enkä tajunnut noista juuri mitään :D, en niitä tässä sen enempää käsittele. Katsoimme myös monta mielenkiintoista videota muun muassa nepalilaisista kyläkoirista.

Rakenne asettaa rajat käyttäytymiselle

• Kyläkoirien elekieli on runsasta ja monipuolista. Monet eleistä ovat samoja kuin muilla koiraeläimillä. Jalostus on muuttanut monien rotujen ulkonäköä niin, etteivät ne kaikilta osin pysty elehtimään.
• Vrt. Suurin osa hevosista / kissoista / ilveksistä käyttäytyvät yleensä kuten lajitoverinsa. Koirilla taas on suurta variaatiota käytöksessä.

Sisäiset rytmit

• Sisäisillä rytmeillä tarjoitetaan vuorokausirytmiä ja levon ja aktiivisuuden vuorottelu.
• Koirat ovat luontaisesti virkeimmillään aamu- ja iltahämärässä, pöllöt öisin jne.
• Paras hetki uuden oppimiselle on kun eläin on luontaisesti virkeimmillään.
• Eläimillä ei ole kaikki kunnossa, jos rytmi muuttuu. (Huom.: Pennuilla ja nuorilla koirilla rytmi muuttuu ja koirien rytmi mukautuu myös perheen elämään. Nyt tarkoitetaan aikuisia koiria, jotka yht’äkkiä alkavat nukkua enemmän). Omistajan voi olla vaikea huomata nukkuuko koira esimerkiksi kymmenen tunnin sijaan kolmetoista tuntia. Koirien on myös tärkeä päästä REM-uneen. Jos koiralla on liian kuuma tai kylmä, se herää ennen REM-univaihetta vaihtaakseen paikkaa ja uni katkeaa. Silloin unen laatu ei ole hyvä. Tämä voi alkaa näkymään koiran vihoitteluna toiselle koiralle jne.

Tauot

• Nukkumisen ja “työn” välissä oleva aika vaikuttaa eläimen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Eläimellä täytyykin olla mahdollisuus toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeita!
• Hevosten tulee saada olla liikkeessä, koirilla on voimakas tarve etsiä ruokaa eikä niin suuri tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Syöminen

• Syöminenkin on käyttäytymistarve, vaikka sitä moni ajattelee vain ravinnon saannin kannalta.

Opettele hyväksi elekielen tulkitsijaksi

• Eläimiä tulisi tarkkaile niiden omissa oloissa (kotona) ja niiden mielentilaa täytyy tarkkailla myös koulutuksen aikana.
• Miltä eläin näyttää rentona kotona kun kaikki on hyvin? Esimerkiksi hevosen tulisi olla aktiivinen ja rento.

Tunne-ehdollistuminen: oikea mielentila oppimiselle?

• Mieti millaista tunnetilaa ja käytöstä vahvistat.
• Huomioi erityisesti asiat, jotka toistuvat usein, esimerkiksi koira lähtee ulkoilemaan, ruokinta-ajat, ihmisen läheisyys jne.
• Vaikka eläimen tunne-ehdollistuminen ei olisi ihmiselle ongelma, se voi olla sitä eläimelle. Esimerkiksi kiihtyneet koirat ulko-ovella voivat alkaa käydä toistensa kimppuun, rentona nauta taas lypsää kaksi kertaa nopeammin jne.
• Jos valmiustila kohoaa = koulutusvirhe.

Tyyneys

• Aktiivinen mutta rento eläin oppii nopeiten. Jos eläin ei ole tyyni, keskeytä koulutus ja odota 30 sekuntia. Jatka vasta kun eläin on taas tyyni.
• Esimerkiksi jos hevonen jännittää maneesissa, mutta on tarhassa muiden hevosten kanssa tai tarhan ulkopuolella rento, aloita koulutus siitä. Rennot hevoset syövät jatkuvasti, joten niitä voi kouluttaa pitkiä aikoja.
• Opeta yksi asia, jonka eläin osaa hyvin, rauhallisesti ja missä vain. Jotain, josta pääsee lähtemään liikkeelle. Hevoselle esimerkiksi  pään alas laskeminen, ja koirille istuminen.

Elekieli: rento vai jännittynyt?

Katso koiraa, kun se on rento ja jännittynyt: jännittyneellä korvat eteenpäin ja hännän asento koholla.

• Vrt. Nepalilainen kyläkoira tutulla alueella ja sitten vieraalla alueella. Vaihtelut eläinten  jännittyneisyydessä kertovat myös kyläkoirien välisen tilanteen muuttumisesta.
• Koirat huomaavat usein myös ihmisen jännittymisen / rentouden. Rentouta koiraa omalla rentoudellasi. Vrt. ihminen jännittää kisoissa jne.
• Ei ole samantekevää onko eläin rento. Jos koira tai hevonen tekee nopeita väistöliikkeitä jännittyneenä, lihas voi irrota.

Jonkun laumasta täytyy tarkkailla ympäristöä

• Vrt. koiranpennut ja emä tuhahtaa (ennen haukkumista). Koira on havainnut jotain. Pennut valpastuvat ja juoksevat piiloon. Tämä on pennuilla käyttäytymismalli, joka katoaa itsestään. Tämä näkyi hyvin Hopeametsän T-pennuilla. Kun pihan ohi kulki koira, Nesla haukahti, ja kaikki pennut sinkosivat terassille karkuun.

Synnynnäiset käyttäytymismallit

• Tarkoitetaan sellaisia käyttäytymismalleja, joissa pohja on synnynnäinen, mutta joita oppiminen muokkaa.
• On rotukohtaisia eroja siinä, missä iässä puhkeaa.
• Vrt. koiranpennut, jotka alkavat noin 6 viikkoisina kaivaa maata.

Kaikki mitä eläin tekee on käyttäytymistä, myös hengittäminen!

Metsästyskäyttäytyminen

• Koirilla metsästyskäyttäytyminen puhkeaa leikin sekaan, mutta se ei ole vielä ketju silloin.
• Metsästyskäyttäytyminen sopeutuu myös kulloisiinkiin oloihin. Onkin hyvä pohtia, muten muokkaa ympärustö niin, että tämä käytös joko vahvistuu tai sitten ei vahvistu haluttuun suuntaan.
• Vaikka ei haluaisi tämän käytöksen vahvistuvan, tulee ottaa huomioon, että koiralla on silti käyttäytymistarve. Voimakas käyttäytymistarve on asia, jotka koira haluaa. Tätä voi käyttää hyödyksi: jos koira istuu -> saa palkinnoksi sen mitä haluaa, esimerkiksi purra hihaa. Jos saat vahvat palkinnot käyttöön, eläin oppii nopeasti.

Metsästyskäyttäytymisketjuun kuuluu saaliin etsiminen -> koiran voi antaa etsiä ruokaa nurmikolta, jos meinaa metsässä huidella missä sattuu. Kyse silloin edellämainitusta eli käytetään hyväksi sitä, että ympäristö muokkaa, vaaniminen, takaa-ajo, tarttumispurenta ->myös kiinniotto purentaa voi muokata, Tappopurenta -> ravisteleeko vai ei tai päästääkö välillä irti ja ottaa uudestaan kiinni, paloittelu ja syöminen.

Mieti aina jo mitä tahansa eläintä ottaessa pystytkö täyttämään eläimen käyttäytymistarpeen!

• Esimerkiksi lapinporokoira haukkui ulkona muita koiria. Kävi ilmi, että se paimensi niitä. Tarve ei poistu, joten täytyy keksiä jotain muuta tilalle.

Pakoreaktio

• Pakoreaktio sisältää aina stressireaktion ja se voi tulla opituksi, eikä tarvitse useita toistoja.
• Yleistynyt pakoreaktio -> Vrt. koira pääsee livahtamaan silmätippojen laittamisesta kerran. Oppii nopeasti reitin piiloon sohvan alle. Tai hevonen pukittelee aina ennen laukkaa. Siitä voi tulla nopeasti tapa.
• Ristiriitatilanteissa pakoreaktio on vaarana, jos käytetään liian suurta voimaa tai eläin ei ymmärrä pyyntöä
  
• Varsoilla on ajanjakso, jolloin ne harjoittelevat pakokäyttäytymistä (hyppivät, potkivat, poukkoilevat). Hevoselle olennaista on, että se pääsee pakoon ja puolustautuu. Hevosilla on tarve pitää yllä pakovalmiutta, joten aikuisetkin hevoset voivat kausittain tehdä tätä.
• Joillakin ärsykekynnys on korkea ja näin ollen ei nähdä tätä käyttäytymistä, vaikka se on siellä.
• Älä pyydä mitään mitä ei ole opetettu.
• Opeta yksi asia hyvin. Jos hevonen osaa kaksi asiaa hyvin, pyydä vain toista.

Liikkumisnopeuden muutokset

• Vrt. nepalilainen kyläkoira liikkuu eri tavalla kauempana kotoa kuin kotikonnuilla. Kotona se on rennompi. Ks. myös elekilei, rento vai jännittynyt.

Sosiaalinen käyttäytyminen

• Linnut, kalat, hyönteiset, hevoset jne. tekevät liikkuessaan salamannopeita liikkeitä, muuttavat nopeasti suuntaa kuin yhteisestä päätöksestä eivätkä törmäile toisiinsa. Ns. “parviäly”.

Sosiaalisen käyttäytymisen oppiminen on pitkä prosessi

• Vrt. jotkut koirat eivät tajua leikkiinkutsua ja jotkut aikuiset koirat kävelevät toisen koiran luo “töks”, kuten ihan pienet pennut, joilla sosiaalinen käyttäytyminen on vasta alkanut kehittyä.

Pikkupentu- ja varsa-aika ovat tärkeitä!

• Pentujen aivot kehittyvät oikeaan suuntaan kun ne saavat oikeaan aikaan, oikeanlaisia juttuja. Esimerkiksi pentujen tulee oppia löytämään omatoimisesti nisälle, ja pennut synkronoivat itsensä: nukkuvat ja syövät kaikki samaan aikaan.

Pelko

• Hevonen ja koira ovat lajeina synnynnäisesti uteliaita, joten suuri pelko on usein opittua.
• Arkuuden ja rohkeuden vaihtelut ovat kuitenkin voimakkaasti perinnöllisiä.
• Eläimet oppivat karttelemaan epämiellyttäviä asioita. Kannattaakin muistaa, että rankaisu vahvistaa pelkoa.
•  Koirilla varsinkin on sekä niille tyypillisiä pelon aiheita että synnynnäisiä pelkoja, esim. jotkut pelkäävät kyitä synnynnäisesti.

Poisherkistäminen, siedättäminen

• Tarkoittaa pelkorajan alapuolella työskentelemistä
• Lähde liikkeelle tilanteesta, jossa eläin on rento ja vaikeuta tilannetta vain sen verran, että lähestyt huolestumisrajaa, mutta et ylitä sitä -> pidä tilanne ennallaan, kunnes eläin on taas täysin rento. Vaikeuta tilannetta taas seuraavan huolestumisrajan tietämiin (sen alle).

Tottuminen

• Tarkoittaa sitä, että ärsykekynnys nousee
• Totuttaminen toimii parhaiten kun eläin ei juuri pelkää. Jos eläin pelkää, käytä siedättämistä.
• Kannattaa muistaa, että sekä siedättäminen että totuttaminen joudutaan toistamaan usein ja myös eri ympäristöissä.