Lapinporokoira Nesla lutikkajahdissa

Teksti: Outi Kivimäki & Anni Jylhä

Kuvat: Mirkka Pihlajamaa

 

Kuka on Nesla?

Nesla (Hattivatin Della) on pian 10-vuotias Turun murre, eli turkulaistunut lapinporokoiranarttu Sodankylästä, joka on toiminut lutikkakoiranani viimeisen vuoden ajan. Nesla tuli minulle luovutusikäisenä pentuna ja Neslan omistajana, kouluttajana ja lutikkakoiraohjaajana toimin siis minä, Anni Jylhä.

 

Mikä ihme on lutikkakoira? Onko se virallinen nimike?

Lutikkakoira on Suomessa yleisesti käytössä oleva nimike erikoiskoulutetuista koirista, joita käytetään apuna lutikoiden (Cimex lectularius) havainnoinnissa. Englanniksi vastaava nimike lienee Bed Bug Detection Dog / Bedbug Sniffing Dog / Bed Bug Scent Detection Canine. Suomen ensimmäinen lutikkakoira aloitti työskentelyn Anticimexillä vuonna 2013.

Koira siis kykenee haistamaan lutikan kaikki kehitysasteet, jopa elävät munat tai pienimmät 1 mm kokoiset lähes läpinäkyvät nymfit, joita ihmisen on vaikea havaita.

 

Miten ajatus lutikkakoiran kouluttamisesta heräsi?

Olimme Neslan kanssa kouluttautumassa hajukoirakoulutuskurssilla vuonna 2012. Sen jälkeen toiveissa oli päästä mukaan johonkin projektiin, jossa koiran voisi kouluttaa haistamaan esimerkiksi juurikäävän, kirjanpainokuoriaisen tai kartoittaa koiran avulla uhanalaisia eläinlajeja tai metsälajeja. Nämä haaveet kuitenkin kariutuivat meistä johtumattomista syistä. Lutikka koulutettavana hajuna ei käynyt silloin vielä mielessäni, joten jatkoimme vain harrastusmielessä hajuerottelua, hajutunnistusta ja MEJÄä.

Lutikkajahtiin minut houkutteli koirien hajutyöskentelyyn erikoistunut eläintenkouluttaja (AT) Karita Häkkinen (Trust the Nose), joka toimii myös Anticimexin lutikkakoiraohjaajana.

Aluksi Neslan ikä hieman arvelutti, koska aikaa kouluttamiseenkin meni 10 kk. Kun emme läpäisseet ensimmäisellä kerralla SWGDOG:in tasotestiä mukailevaa Anticimexin testiä, niin olin jo varma, että hommasta ei tule mitään. En ollut aloittanut etsinnän yleistämistä ajoissa. Mutta toinen kerta toden sanoi eli tasotesti meni läpi ja hommia on sen jälkeen riittänyt…

 

Miten työtä harjoitellaan? Pitääkö taitoa ylläpitää varsinaisen työskentelyn lisäksi?

Sisällytän lähes aina treenit työpäivään, joten työpäivinä Neslalle tulee paljon etsintää, ilmaisua ja yleistämistä. Työpäivän jälkeen koira saa levätä ja tehdä enemmän omaehtoisia juttuja. Palautuminen on tärkeää, koska haistelu on koiralle rankempaa puuhaa kuin miltä se ihmisistä näyttää. Taitoa ylläpidetään kuitenkin säännöllisesti testaamalla, ja testaamisen tarkoitus on taata, että koira reagoi edelleen vain eläviin lutikoihin eikä kuolleisiin yksilöihin tai muihin hyönteisiin. Samalla voidaan puuttua mahdollisiin ongelmiin ja selvittää mistä ne johtuvat. Esimerkiksi jos koira lopettaakin ilmaisun tai alkaakin kouhottaa suu auki, niin syynä voi olla joko kipu, huonot palkkiot, jotka eivät motivoi koiraa, tai jokin muu syy.

 

Mitä ominaisuuksia hyvältä lutikkakoiralta vaaditaan?

Hyvin erilaiset koirat voivat olla hyviä lutikkakoiria. Esimerkiksi kaikki Anticimexin lutikkakoirat ovat erirotuisia. Jos laitamme ne etsimään saman kohteen, niin ne kaikki löytävät kyllä lutikat, mutta eri tyylillä ja eri ajassa. Osa menee Neslaan verrattuna hyvin nopeasti, järjestelmällisesti ja maavainuisesti. Nesla sen sijaan työskentelee rauhallisesti ja aloittaa usein ilmavainuisesti. Alussa luulin, että se harhailee satunnaisesti, koska sen tapa on skannata alue ja sitten lähteä sitä pienentämään ja tarkentamaan. Joillekin koirista paras palkkio on pallo, mutta Neslasta parasta on juusto.

Liian kookkaat, runsaasti kuolaavat, lyttykuonoiset tai parrakkaat koirat eivät sovellu tehtävään, joten hyvä lutikkakoira on usein keskikokoinen tai pieni – ja suhteellisen tiivishuulinen. Työkoirille tärkeää on tietenkin myös hyvä terveys ja sopiva luonne. Koiran pitäisi pystyä matkustamaan samassa hississä tuntemattomien työkoirakavereiden kanssa, kulkemaan ahtailla käytävillä yhdessä, matkustamaan stressaantumatta vieraan koiran kanssa samassa autossa, odottamaan vuoroaan käytävällä, olla reagoimatta, varsinkin arasti tai aggressiivisesti, erilaisiin ihmisiin ja tilanteisiin. Koiran täytyy myös pystyä työskentelemään, vaikka kiinteistön lämpötila olisi joko liian matala tai vähän liian korkea, ukkosella jne. Yleisesti ottaen koiralla täytyy olla hyvä kunto, jotta se jaksaa työskennellä pitkiä aikoja, koska nuuskuttaminen on raskasta.

 

Miksi Nesla on hyvä lutikkakoira?

Neslan vahvuus on yhteistyökyky ja se, että se työskentelee rauhallisen varmasti. Se yleensä tekee vain sitä, mitä sille on opetettu. Kun on tauon aika, se käy heti lepäämään, mutta on tauon jälkeen heti valmis taas töihin.

 

Kuvaile yhtä työpäiväänne – mitä siihen kuuluu?

Tyypillinen työpäivä alkaa yleensä yleisavaimen noutamisella, jos tarkastettavana kohteena on kerrostalojen huoneistot tai hotellihuoneet. Kerrostaloissa tehdään yleensä joko lopputarkastuksia torjunnan päätyttyä tai tarkastetaan esimerkiksi jonkun tietyn rapun asunnot, jos yhdessä asunnossa on todettu lutikoita. Hotelleihin tehdään usein ennakoivia tarkastuksia. Tarkastettavan kiinteistön tai hotellihuoneen koko vaikuttaa siihen montako huonetta teemme kerralla. Työpäivää rytmittävät siis koiran lepohetket haistelusessioiden välillä. Koska minulla ei ole useinkaan käytössä vaihtokoiraa, pidän itse myös tauon kun koira huilaa tai sitten käyn jo etukäteen katsomassa seuraavat huoneet. Joskus lattialla voi olla jotain, esimerkiksi lasinsiruja, jotka estävät koiran käytön. Työpäivän jälkeen koiralta otetaan pois työliivi / työpanta ja minä ryhdyn tekemään tarkastusraporttia.

 

Mitä lutikkakoiran käynnin jälkeen kiinteistössä tapahtuu?

Jos lutikoita ei löydy, ei ole aihetta jatkotoimenpiteisiin. Jos lutikoita löytyy, hälytän paikalle Anticimexin teknikot, jotka hoitavat varsinaisen torjunnan. Torjunta tehdään nykyään myrkyttömästi käyttäen apuna lämpökäsittelyä, lutikka-ansoja jne.

 

Paljonko Suomessa on lutikkakoiria? Onko työssä useampi lapinporokoira?

En tunne kaikkia lutikkakoiraohjaajia, mutta suurimmalla osalla on kolme koiraa tai vähintään kaksi. Sanoisin, että koiria on tällä hetkellä aktiivisessa työkäytössä noin viitisentoista. Tiedän muutaman ohjaajan, jotka ovat lopettaneet toiminnan eivätkä heidän koiransa ole tietääkseni käytössä muillakaan ohjaajilla. Anticimexillä on tällä hetkellä käytössä neljä lutikkakoiraa ja kaksi uutta valmistumassa. Nesla on ensimmäinen ja tietääkseni ainoa rotunsa edustaja lutikkakoirana.

 

Lutikat eivät kuulosta järin viehättävältä asialta. Eikö työ yhtään ällötä?

Ällöttää, mutta ”kaikkeen tottuu” pitää tässäkin paikkansa. Näin ensimmäiset puoli vuotta säännöllisesti lutikkapainajaisia ja olin myös näkevinäni lutikoita, vaikka kyseessä oli vain joku roska lattialla. Varsinkin treenilutikoiden siirteleminen on edelleen aika kuumottavaa puuhaa, mutta painajaisia en enää näe. Riski joko koiran tai minun mukana kulkeutuvista lutikoista on lähes olematon, koska lutikoita viliseviin kohteisiin ei koiraa tarvita.

 

Harrastatteko tämän työn lisäksi jotakin Neslan kanssa?

Työn lisäksi ei jää oikein aikaa ja energiaa muihin koiraharrastuksiin. Nesla pitää kuntoaan yllä lähinnä lenkkeillen, epäsäännöllisesti vetopyöräillen ja kesällä uiden.

 

Miten Nesla rentoutuu? Millaisista asioista se pitää?

Nesla on leikkisä, joten se pitää ulkona pienten keppien ja käpyjen viskelystä. Jos sille ei heittele mitään, niin se itse heittelee keppejä itselleen tai vierittää rinnettä alas käpyjä, jotta pääsisi niitä sitten jahtaamaan. Kaikki yhdessä tekeminen ja jahtausleikit ovat aina Neslan mieleen. Se pitää myös uroskoirien kanssa leikkimisestä. Sisällä jokapäiväistä huvia on pehmeiden ja litteiden vinkulelujen rääkkääminen sekä selällään matolla pyöriminen. Parasta herkkua on juusto, josta johtuu lempinimi ”Juustokeisari”.

Juttu on julkaistu Lapinkoiralehdessä 4 / 2018. Lapinkoira-lehti on Lappalaiskoirat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.