Edellisen päivityksen jälkeen pentujen kynnet on taas leikattu ja aloitettu kiinteään ruokaan totuttelu. Ensimmäinen ateria oli kermaviiliä ja kananmunaa yhteiseltä lautaselta. Seuraavaksi saivat jauhelihaa kädestä, mutta sormet meinasi rei’ittyä. Kolmannella kerralla jokainen sai omasta kupista jauhelihaa ja kermaviiliä. Nesla on alkanut säännöstellä imettämistä ja enkä ihmettele, koska kaikilla on jo piraijan hampaat suussa.

Yhdeksi päiväksi pentuhuoneen temppurata siirtyi kylppäriin. Pennut pääsivät sinne puuhastelemaan useamman kerran. Uutena tuttavuutena pennuilla oli kaakelit, matala vesiastia ja myöhemmin myös lunta. Muuten “HopLop” oli sama kuin pentuhuoneessa. Pentuhuoneen siivoamisen yhteydessä muutan välillä temppuradan tavaroiden paikkaa. Makuualue pysyy aina samana, mutta esimerkiksi putki voi olla toisella seinustalla, keskellä lattiaa tai pahvilaatikon vieressä jne. Muoviset pakkauspehmusteet ovat edelleen suosittuja. Eka satsi on pompittu jo rikki, joten täytyi hankkia niitä lisää. Pennut leikkivät keskenään jo taitavasti: hepuleita, leikkiinkutsuja ja tappeluita…

Vierailevana tähtenä kävi robotti. Pentujen luona on käynyt myös paljon ihmisiä (sekä lapsia että aikuisia) ja Muska-koira. Muska ei ollut kiinnostunut pennuista, mutta innostui (hyvin) vähän leikkimään Neslan kanssa. Ääni-cd:tä olen soitellut pennuille päivittäin. Lasten äänet cd:tä soitan varsinkin silloin kun ollaan Neslan kanssa lenkillä. 😉

Pennut ovat olleet pihalla pari kertaa. Ekan kerran keskenään ja toisen kerran Nesla vei pennut ulkoruokintaan.

Yhdellä pojista on tällä hetkellä taipumusta väsyneenä kiukutteluun. Sen sympaattinen puoli on tällä hetkellä dominoiva. Tämä poika on saanut viime päivinä erityiskäsittelyä. Paljon hidasta silittelyä sylissä, joka aktivoi sen rauhallisempaa parasympaattista puolta.

Seuraava lainaus on Jirka Vierimaan artikkelista: Tiesitkö tätä koirista ja ihmisistä? , joka selventää tätä asiaa:

“Temperamentti on käyttäytymisen perimmäistä laatua, se on kynnys reagoida ja tyyli reagoida. Se on asia, joka voidaan havaita jo vastasyntyneen persoonallisuudessa. Tällainen käyttäytymisen tyyli on jatkuvasti läsnä ja se tekee yksilöstä ”persoonallisen”. Saatat esimerkiksi tunnistaa kymmenen koiran pentueen kaikki yksilöt äänen ja liikkeiden perusteella ennen niiden silmien avautumista.

Mikäli yksilö reagoi voimakkaasti ja negatiivisesti esim. väsymykseen tai nälkään, tulisi ympäristön tukea ja säädellä näitä ominaisuuksia vastaparin tavoin. Esimerkiksi koiranpentu, joka rimpuilee voimakkaasti syliin nostettaessa – miten asia tulisi mielestäsi kohdata? Tutkijoiden mukaan paras tapa olisi pitää pentua rauhallisesti ja turvallisen tuntuisesti sylissä, kunnes se rentoutuu. Jos luuta syövä pentu murisee sinulle, kun menet silittämään sitä, jatka silittelyä rauhallisesti.

Vastaavilla tavoilla koiralle voidaan helposti opettaa itsesäätelyä eli ns. stressinsietokykyä. Tällaiset vastavuoroiset tavat näyttävät tekevän haasteellisista yksilöistä hyvin lahjakkaita, kykeneviä ja taitavia ongelmanratkaisijoita. Huomioitavaa on myös, että etenkin voimakkaasti ja negatiivisesti reagoivilla yksilöillä ”kylmä” tai ”negatiivinen” suhtautuminen niihin lisää ulospäin suuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä merkittävästi (Van Aken, 2007). Koirankoulutusmenetelmistä tuollaisia ovat esim. ”jäähy” ja ”selättäminen”.”