Gluteenittomia viljoja

Viljojen antamisesta koiralle ollaan montaa mieltä ja yleinen argumentti viljojen syöttämistä vastaan on se, että runsaasti hiilihydraattia sisältävät ruuat eivät kuulu koiran ruokavalioon. Viljoista vehnä on liiaksi jalostettua, osa koirista ei siedä gluteeniviljoja ja suuret hiilihydraattimäärät aiheuttavat todennäköisesti ongelmia. Eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman on todennut, että “jos koira saa ravinnokseen paljon hiilihydraatteja, se joutuu käyttämään hyväkseen glukoosi- eli sokeriaineenvaihduntaansa, mikä ei ole koiralle luontaista. Siksi kaikki sellainen ruoka, missä on enemmän hiilihydraatteja kuin proteiinia ja rasvaa, ei ole koiralle hyväksi. Se näyttäisi olevan omiaan aiheuttamaan koiran elimistöön matala-asteista tulehdusta.”

Viljat tulisi valmistaa myös oikein eli liottaa ne ennen kypsentämistä. Kun viljaa liotetaan, sen B-vitamiinimäärä lisääntyy huomattavasti. Toinen hyvä syy liottaa vilja on sen sisältämä fytiini, joka sitoo kalsiumia, rautaa ja sinkkiä. Liottamalla saadaan aikaan, että fytaasi-entsyymi laukaisee muun muassa rautaa sitovan fytiinin. Fytaasi-entsyymi siis hajottaa fytiiniä ja edistää viljoissa olevan raudan, sinkin ja kalsiumin imeytymistä. Samoin viljan sisältämät tanniinit, vaikeasti sulavat proteiinit ja hiilihydraatit voivat estää ravinteiden imeytymisen. Väärin valmistettu vilja voi myös ärsyttää ohutsuolta ja aiheuttaa hiivasientä.

Koirille yleisimmin annettuja viljakasveja ovat riisi, ohra ja kaura. Hirssi, quinoa ja amarantti eivät ole varsinaisesti viljakasveja vaan kuuluvat heinäkasvien heimoon. Tattari ei ole edes heinäkasvi vaan kaksisirkkainen. Niiden siemeniä käytetään kuitenkin viljan tapaan. Kiinassa tärkkelyspitoiset juurikasvit, kuten peruna ja bataatti, lasketaan viljatuotteisiin.

Koirani ruokinnassa suosin gluteenittomia viljoja, etenkin hirssiä, joka maistuu koiralleni parhaiten. Olisiko syy tähän sitten se, että hirssiä on kasvatettu jo kivikautena Skandinaviassa ja se on yksi harvoista emäksisistä viljoista. Hirssiä keittäessä kannattaa käyttää kuitenkin runsaasti nestettä, koska se turpoaa. Hirssiä ei kannata keittää kerralla kovin suurta määrää, koska se pilaantuu jääkaapissa nopeammin kuin monet muut viljat. Käytän joskus myös tattaria, jota on viljelty Suomessa jo 1700-luvulla. Se on hirssin tavoin helposti sulava eikä muodosta elimistössä happoa. Kotimaisista viljoista käytän lähinnä vain kauraa. Koirat syövät myös kuivunutta ruisleipää, puurojen jämät ja ylijäämäriisit.

Muska söi pentuna viljapohjaista kotiruokaa, jolloin suurien (yli 1/3 annoksesta) viljamäärien syöminen alkoi näkyä selässä suolistoalueen ihon hilseilynä ja silmien rähmimisenä. Oireet hävisivät kun pienensin viljamäärää. Olen tullut siihen tulokseen, että liian suuret hiilihydraattimäärät aiheuttavat koirille ongelmia, vaikka koiralla ei olisikaan vilja-allergiaa tai gluteeniyliherkkyyttä. Paras ruokavalio koirille on DOGRISK-tutkimusryhmänkin mukaan raakaruokaan perustuva, niin sanottu ketogeeninen ruokavalio, jossa on runsaasti rasvaa ja proteiinia ja vain niukasti hiilihydraattia.

Useissa ruoka-aineissa on aineita, jotka voivat aktivoida elimistön puolustukseen osallistuvat solut tuottamaan histamiinia, jopa terveellä ja allergiavapaalla eläimellä. Koiran immuunipuolustus siis reagoi allergeenin osaan, jota kutsutaan epitoopiksi. Vehnän proteiineissa on jopa 50 erilaista epitooppia, joten ei ole ihme, että koirat reagoivat juuri vehnän proteiineihin. Vehnänjyvän gluteenipitoisuus on myös kaksinkertainen speltinjyvään verrattuna ja vehnän gluteeni, gliadiini, on erityyppistä kuin muissa gluteeniviljoissa. Olisi siis kyettävä erottamaan toisistaan koiralle sopimaton ruoka ja todellinen ruoka-aineallergia. Olen sitä mieltä, että vehnä ei ole koiranruokaa ja se kuuluu koiralle sopimattomiin ruoka-aineisiin, jota sen ei kuulu eikä tarvitsekaan sietää.

Koirilla voi olla myös todellista vilja-allergiaa tai gluteeniyliherkkyyttä. Vilja-allerginen koira voi olla allerginen useammalle tai vain yhdellekin viljalle. Allergianaiheuttaja voi olla gluteenitonkin vilja, esimerkiksi riisi. Gluteeniyliherkkä koira taas on allerginen kaikille gluteeniviljoille. Keväällä 2007 irlanninsettereiden rotujaosto toteutti terveyskyselyn, josta kävi ilmi, että 8,5 %:lla kyselyyn osallistuneiden koirista oli todettu gluteeniyliherkkyys. Gluteeniyliherkkyyttä koira voi oireilla monella tavalla. Esimerkiksi suomenajokoira Nennan yökastelu loppui, kun ruokavaliosta jäivät pois gluteeniviljat. Samaan aikaan koira alkoi myös rauhoittua.

Ihmisillä muun muassa paniikkihäiriö on ehdolla gluteenisairauksien joukkoon. Epilepsia on sangen yleinen sairaus koirilla. Ihmisillä epilepsian ja gluteeniyliherkkyyden välillä on todettu vahva yhteys. Gluteeni saattaa olla myös yksi syy koirien lisääntyneisiin kilpirauhasongelmiin ja moniin muihinkin autoimmuunitulehdussairauksiin. Koirani ruokinnassa olen suosinut hirssiä gluteenittomuuden takia. Käytän vaihtelevasti muitakin viljoja, ja kokonaisuudessaan viljojen määrä ruokavaliosta jää nykyään korkeintaan neljäsosaan. Lähinnä koirani syö nykyään silloin tällöin Voima-mix -aterioita, jotka sisältävät kaura, ohra ja pellavarouhetta.

Jos koiralle annetaan samalle lautaselle vierekkäin lihaa, viljoja ja kasvissosetta, todennäköisesti koira syö ensin lihan ja sitten puuron. Vasta sen jälkeen se syö kasvissoseen. Tuire Kaimion kirjassa Koirien käyttäytyminen koiran mieltymystä puuron syömiseen on perusteltu muun muassa makumieltymyksillä ja sopeutumisella ihmisten tarjoamaan ruokaan. Kyse saattaa kuitenkin olla myös siitä, että koirat osaavat yhdistellä ruoka-aineita oikein. Esimerkiksi lihan sulaminen vaatii suolahappoa ja pepsiiniä, jotka huolehtivat proteiinien pilkkomisesta. Jos vatsaan syödään ensin puuroa tai kasvissosetta, jonka sulattaminen ei edellytä suolahappoa, ja vasta sen jälkeen syödään lihaa ja luita, luu ja lihan valkuaisaineet voivat jäädä sulamatta, koska vatsalaukussa ei ole välttämättä riittävästi suolahappoa. Tämän vuoksi kasvissoseen voisikin antaa joko lihaan sekoitettuna tai lihan syönnin jälkeen, mutta ei mielellään ennen liha-ateriaa. Terveen koiran kohdalla tällä ei ole todennäköisesti merkitystä.

Lähteet ja kirjallisuus:

James Braly & Ron Hoggan: Dangerous Grains: Why Gluten Cereal Grains May Be Hazardous To Your Health 2002, 152-153.

Tommy Jönsson: Agrarian diet and diseases of affluence – Do evolutionary novel dietary lectins cause leptin resistance?

Tuire Kaimio: Koirien käyttäytyminen 2007.

HS 21.3.2017: Joka kolmas koira on liian lihava, ja omistajat sulkevat silmänsä tosiasioilta.